Rauhallinen työläinen tarttuu aseeseen

Miksi rauhallinen työläinen tarttui aseeseen vuonna 1918? Tuleva kirjani ”Rauhallinen työläinen tarttuu aseeseen” perustuu Satakunnassa vuosina 1906 – 1918 ilmestyneen sanomalehti Sosialidemokraatin kirjoituksiin. Siinä kirjoitan, miten köyhälistön mielialat muuttuivat suurlakon 1905 ja eduskuntauudistuksen 1906 ajoista vuoteen 1918. Blogissani julkaisen jaksoja aineistosta.

Miksi kirjoitan sisällissodasta?

Suomen vuoden 1918 sisällissodasta on käytetty useita nimiä. Sitä on sanottu, varsinkin Pohjanmaalla, ”Vapaussodaksi”, koska valkoiset halusivat karkottaa maasta venäläisen sotaväen ja vapauttaa maan. Myös köyhälistö käytti sodasta nimeä ”Vapaussota”. Tällä he tarkoittivat vapautumista porvariston ja yläluokan vallasta ja sorrosta kohti oikeudenmukaista yhteiskuntaa. Sotaa on sanottu kapinaksi, luokkasodaksi ja “vallankumoukseksi”, koska punaiset nousivat kapinaan hallitsevaa luokkaa ja laillista senaattia vastaan. Käytössä ovat olleet sanat ”Vuoden 1918 sota ja Ensimmäinen maailmansota Suomessa”. Sodan parhaimmat nimitykset ovat kansalaissota tai sisällissota, koska ne kertovat selkeästi, että sodassa suomalaiset taistelivat keskenään.

Jokaiselle vuoden 1918 sodan nimitykselle on olemassa historialliset perusteet. Käytän vuoden 1918 sodasta nimeä sisällissota ja myös kapina.

Kuvat Museovirasto

Sisällissota 1918 on yhä Suomen historian ristiriitaisin ja jännitteisin tapahtuma, jonka vaikutus suomalaisiin ja suomalaiseen yhteiskuntaan on ollut poikkeuksellisen pitkä. Kaikki sisällissotaan osallistuneet ovat jo kuolleet. Silti sisällissodasta puhutaan ja kirjoitetaan yhä. Moni kysyy: ”Miksi? Eikö näiden vanhojen kipeiden asioiden jo voisi antaa olla, jopa unohtaa”? Vastaan ensiksi akateemikko Oiva Ketosen sanoilla. Vuonna 1983 ilmestyneessä kirjassaan ”Kansakunta murroksessa. Kesää 1918 ja sen taustaa” Ketonen kirjoittaa: ”Kansallisen identiteettimme eheyden vuoksi on tärkeää, että kykenemme tunnustamaan omaksemme oman historiamme, hyväksymään senkin, mikä siinä ei ole hyvää. Joka ei ota oppia menneisyydestä, joutuu jossain muodossa käymään sen läpi uudestaan”. Toiseksi sisällissodan tapahtumat viilsivät aikanaan suomalaisiin niin syvät haavat, että vain niiden avoimella käsittelyllä voi ymmärtää, mitä todella tapahtui. Siksi sisällissodasta ei saa vaieta. Sitä on tutkittava ja siitä on kirjoitettava. Uusi tieto, rehellinen ja ymmärtävä keskustelu, hämmästys, ihmettely ja osanotto voivat auttaa meitä kaikkia ymmärtämään asioita, joita ei enää koskaan saa tapahtua.

Seuraavassa osassa kerron Sosialidemokraattisen puolueen Forssan puoluekokouksesta vupnna 1903.